Kauan sitten kaukaisessa maassa, jossa ruis kuiskelee tuulessa ja metsät humisevat salaperäisesti, eli nuori tyttö nimeltä Elsa. Elsan elämä oli kuin satu, sillä hänen sydämensä oli yhtä puhdasta ja kirkasta kuin aamuinen kaste nurmikolla.

Eräänä päivänä Elsa sai kuulla, että hänen rakas kultainen käkikello oli varastettu pahojen haltijoiden toimesta. Haltiat olivat viekoitelleet kellon metsän syvyyksiin, jossa sen lumoava laulu ei enää kaikunutkaan. Elsa tiesi heti, että hänen täytyi lähteä pelastamaan käkikello ja tuomaan sen takaisin kotiin.

Niinpä Elsa puki ylleen parhaimman pukunsa ja lähti matkaan kohti metsän pimeyttä. Matka oli pitkä ja vaivalloinen, mutta Elsan rohkeus ja päättäväisyys kantoivat häntä eteenpäin. Hän kulki vuorien yli, solui joen pauhussa ja harhaili pimeässä metsässä, jossa silmät loistivat kuin kaksi kirkasta tähteä.

Viimein Elsa saapui haltioiden piilopaikkaan, jossa kultainen käkikello oli vangittuna suuren tammen alla. Haltiat olivat vartioineet kelloa tarkasti, mutta Elsan lujat askeleet ja lempeä sydän saivat heidät taipumaan. Tyttö lauloi kauniin laulunsa, joka puhdisti haltiat pahoista voimistaan ja vapautti käkikellon lumouksesta.

Kello alkoi soida iloisesti ja sen kultaiset kellot soivat kauniimmin kuin koskaan ennen. Metsän eläimet kerääntyivät ympärille kuuntelemaan ihmeen tapahtumista, ja lintujen laulu täytti ilman ilolla ja riemulla. Elsa tunsi sydämessään valtavan kiitollisuuden ja onnen tunteen, sillä hän oli pelastanut rakkaan käkikellonsa ja palauttanut elämän kauneuden metsään.

Kun Elsa palasi kotiin, kultainen käki lauloi kauniisti hänen ikkunansa alla ja koko kyläpahanen iloitsi hänen sankariteoistaan. Elsa opetti ihmisille käen laulun taian ja siitä lähtien kultainen käki on laulanut joka aamu muistuttaen ihmisiä rohkeudesta, päättäväisyydestä ja ystävyydestä.

Ja niin Elsan tarina muistutti kaikkia siitä, että sydämen voima on suurempi kuin mikään muu ja hyvyyden voima voittaa aina lopulta pahuuden. Kultainen käki lauloi yhä hänen ikkunansa alla tuoden iloa ja toivoa kaikille, jotka sen laulua kuuntelivat.

Siis muistakaa, aina kun kuulette käen laulun kantautuvan metsästä, tiedätte että jossain lähellä on joku, joka on yhtä urhea ja päättäväinen kuin Elsa.