Kaukana pohjoisen metsien keskellä sijaitsi Lumikukkulan kaupunki, jossa asui iloisia tonttuja, haltioita ja muita satuolentoja. Kaupungin keskellä kohosi valtava lumikukkula, joka oli kauniimpi kuin mikään muu paikka koko maailmassa. Lumikukkulan huipulla kukkivan kukkulan keskellä kasvoi suuri hohtava kristalli, josta sai voimaa ja onnea kaikki sen ympärillä asuvat asukkaat.

Eräänä kauniina aamuna Lumikukkulan kaupunkiin saapui vierasmatkalainen, Pikku-Pouta nimeltään. Pikku-Pouta oli pieni tonttu, joka oli lähtenyt etsimään seikkailuja ja uusia ystäviä. Hän ihastui heti Lumikukkulan kaupunkiin ja sen lumoavaan lumikukkulaan. Matkalaisen yllätykseksi kaupungissa ei ollut ketään liikkeellä, ja tonttu päätti lähteä tutkimaan tilannetta.

Kävellessään Lumikukkulan kujilla Pikku-Pouta huomasi, että kaikki asukkaat olivat kadonneet jäljettömiin. Tonttu tunsi huolen valtavan kristallin kohtalosta, sillä ilman sen voimaa kaupunki ei voisi kukoistaa eikä sen asukkaat olisivat onnellisia. Pikku-Poudan sydämessä syttyi rohkeus ja hän päätti lähteä etsimään kadonneita asukkaita ja selvittämään, mitä oli tapahtunut.

Pikku-Poudan seikkailu vei hänet Lumikukkulan kaupungin laidalle, jossa hän löysi pienen kujanteen, joka johti syvälle metsään. Matkalainen ei epäröinyt vaan astui sisään pimeään metsään, jossa vastassa oli kaikenlaisia haasteita ja vaaroja. Pian hän löysi kadonneet asukkaat, jotka olivat joutuneet pahan noitapariskunnan vangiksi.

Pikku-Pouta ei antautunut vaan ryhtyi taisteluun noitia vastaan, ja lopulta hän onnistui voittamaan heidät ja vapauttamaan Lumikukkulan kaupungin asukkaat. Asukkaat olivat Pikku-Poudasta niin kiitollisia, että he juhlivat hänen kunniakseen suuret pidot ja lahjoittivat hänelle maagisen avaimen, jolla hän voisi avata minkä tahansa oven maailmassa.

Ja niin Pikku-Pouta palasi Lumikukkulan kaupunkiin sankarina ja sai kaikkien asukkaitten ystävyyden ja kiitollisuuden. Kaupunki oli jälleen täynnä iloa ja onnea, ja Pikku-Pouta oli löytänyt uuden kodin ja uskomattomia ystäviä. Lumikukkula sädehti entistä kirkkaammin, ja sen valo loisti koko pohjoisen maailman yli, luoden lumoavan satumaisen tunnelman kaikkialle.

Tässä Lumikukkulan kaupungin ihmeellisessä satumaailmassa seikkaili Pikku-Pouta ystäviensä kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti.