Johdanto:
Kaukana pohjoisen taivaan alla, syvässä metsässä asui kaunis ja lempeä Lumikuningatar. Hän oli syntynyt talven ensimmäisen lumen langetessa maan päälle, ja hänen kauneutensa ja hyvyytensä olivat kuin lumikiteiden loistoa auringonvalossa.

Teksti:
Eräänä talvisena päivänä Lumikuningattaren valtakuntaan saapui kaksi sisarusta, Kai ja Gerda. He olivat parhaat ystävykset ja olivat kuulleet tarinoita Lumikuningattaresta, joka asui syvässä metsässä. Heidän uteliaisuutensa ja seikkailunhalunsa veivät heidät kohti Lumikuningattaren linnaa.

Matkallaan he kohtasivat monia vaaroja ja haasteita, mutta heitä auttoivat ystävyytensä ja rohkeutensa. Kai ja Gerda kohtasivat Lumikuningattaren linnassa monia ihmeellisiä olentoja, kuten lumikiteitä, jääkukkia ja lumihaltijoita. Lumikuningatar itse oli kaunis ja viisas, ja hän katseli sisaruksia lempeästi.

Eräänä päivänä Kai katosi mystisellä tavalla, ja Gerda jäi yksin etsimään ystäväänsä lumen ja jään keskeltä. Hän matkasi halki lumisen metsän ja kohtasi matkallaan monia vaaroja ja koettelemuksia. Hän tapasi ystävällisiä metsän eläimiä ja hyviä haltijoita, jotka auttoivat häntä löytämään tien Lumikuningattaren luo.

Lumikuningatar otti Gerdan vastaan avosylin ja kertoi hänelle, että Kai oli vangittu jään sydämeen ja oli kadottanut kaiken muistinsa. Gerda ei epäröinyt hetkeäkään, vaan lähti etsimään ystäväänsä henkensä edestä. Hänen puhdas sydämensä ja rohkea mielensä auttoivat häntä voittamaan kaikki esteet ja palaamaan takaisin Kai:n luo.

Yhteenveto:
Lopulta Gerda löysi Kain jään sydämestä ja sulatti sen lämpimällä rakkaudellaan. Kai heräsi pitkästä unestaan ja muisti jälleen kaiken. He palasivat yhdessä Lumikuningattaren linnaan, jossa heitä odotti onnellinen loppu ja rauha valtakunnassa.

Lumikuningatar hymyili heille ja siunasi heidän ystävyytensä ja rohkeutensa. He olivat osoittaneet, että rakkaus ja ystävyys voittavat aina pimeyden ja kylmyyden, ja heidän tarinastaan tuli ikimuistoinen satu kertomaan tuleville sukupolville.